Metalheimin vapaapäivä -artikkelisarjassa muusikot ja muut musiikkialan ihmiset kertovat rennosti harrastuksistaan tai muista asioista, joista he ovat juuri nyt innostuneita.

– Tämän syksyn juttu, kuten parin viime vuodenkin, on luonnonvesissä uiminen, Heavy Metal Perseen rumpali Heikki Romppainen kertoo.

– Tai pulahtelu. Vuoden ympäri, missä milloinkin satun liikkumaan. Jäämeressä uiminen Vuoreijan kaupungissa oli yksi henkinen fokaalipiste elämässä.

– Hektinen nykypäivä vie veronsa ja minun on päästävä säännöllisesti kerryttämään henkistä pääomaa luontoon. Ja vaikka pääkaupunkimmekaan ei kauhea megalopoli ole, meri on minulle kätevästi kävelymatkan päässä, siinä missä laajempaan metsään täytyy vähän hankkiutua.

– Joskus veteen astuessa on kylmää kuin vuorilla, sielussa ja transilvanialaisessa nälässä. Mutta uimasta noustua, kun jää rantaan patsastelemaan, vartaloon tulvahtaa lämpö. Ääriviivat selkeytyvät, väreihin ja pimeään tulee uutta, lempeää syvyyttä. Tähdet, kuu ja pilvet hohtavat yhtäkkiä kuin totuudet, joita emme osaa tai aina muista lukea.

– Asiat ovat perspektiivissä.

– Hiljattain julkaistiin kirjoittamani runokirja, nimeltään Joutoseutu. Ydinperheen LP on pian painovalmis, ja seuraavaksi tekeillä on Heavy Metal Perseen ja The Carnivalin LP:t, joiden musiikkia ja sanoituksia ynnä muita yksityiskohtia täytyy bändien sisällä vielä miettiä. Luova työ on mukavaa, mutta väistämättä joskus myös työlästä, jos joku muuta luulee.

– Radiopuhelimien Jyrki Mäki kuvaili minulle kerran, kuinka hänen päässään ”on aina meneillään kerta kaikkiaan monenlaista.”

– Ymmärrän häntä. Ja tähän tunteeseen kylmästä vedestä saatu shokki ja siitä tokeneminen tekevät hyvää. Asiat järjestyvät kuin salamaniskusta. En kuitenkaan halua ajatella uimista hyödyn kautta. Elävänä olentona on vaan mukava liikkua erilaisissa elementeissä.

– Joku ammattimainen merenkulkija kysyi Heavy Metal Perseeltä Hellsinki Metal Festivalin Meet & Greet -tilaisuudessa, mikä on meidän merisuhteemme. Kitaristimme Lelu Leikkainen vastasi, ettei sellaista ole, mutta Lelu puhui vain omasta puolestaan. Itse rakastan merta ja suhtaudun siihen syvällisesti.

– Uintireissuilla minulla on usein mukana savuteetä termospullossa. Sen hörppiminen rannalla pitkittää ihanasti uintinautintoa. Saatan kuunnella tarkoin valittua musaa tai olla hiljaa.

– Joskus tapahtuu myös leppoisaa jutustelua, lähtipä uimaan seurassa tai yksin. Omalla vakipaikallani käy esimerkiksi eräs räppäävä jyrsijä, jonka kanssa on antoisaa jutella progesta ja kirjallisuudesta.